sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Maailman paras kanahampurilainen

Kuten varmasti olette huomanneet, kanahampurilaisia ei oo kauheesti esiintyny hampurilaisblogissa. Vaikka pääpaino onkin ollut lehmänlihahampurilaisissa (pekonilla höystettynä) ei muutkaan ole jääneet täysin huomiotta.

Ongelma on lähinnä ollut se, ettei suurimmalla osalla ravintoloista löydy listalta kovin kiinnostavia kana-, vege-, tai kalahampurilaisia. Ajattelin kuitenkin antaa mahdollisuuden tällä kertaa, koska ruokalaksi valikoitu taas kerran Cardini, mistä en tähän mennessä oo kovin huonoa hampurilaista - tai muutakaan ruokaa - saanut. 

Uskomaton suoritus, pakko myöntää. Cardinin lammaspurilainen oli erinomaisen hyvä, ehkä elämäni paras hampurilainen tähän mennessä nyt kun asiaa tarkastelee retrospektiivissä. Välissä ehdin jo käymään testaamassa Cardini`s Beef Burgeria myös, mistä on ikävä kyllä reportaasi vielä tekemättä. Se oli ihan mallikas perushampurilainen, pekonilla ja juustolla totta kai. Mutta tää kanahomma. Ei saatana. Saattaa olla, että autiolle saarelle ottaisin mukaan Cardinin kanahampurilaisen sitten kuitenkin. 




Tässä se nyt on
Kana oli jollain, toistaiseksi tuntemattomalla seoksella marinoitu - aion kyllä vielä selvittää millä. Cardinin nerokkaat hampurilaisniekat ovat keksineet kietoa pekonin ja juuston kanan ympärille, niin etteivät ne ole irrallisia täytteitä vaan konkreettisemmin osa kokonaisuutta.

Tadaa
Kaikkia oheishärpäkkeitä ei oltu myöskään väkisin sullottu hampurilaisen sisään, vaan salaatit ja tomaatit oli kivasti vieressä. Siitä voi sitten ihan fiiliksen mukaan poimia mukaan mitä nyt ikinä haluaa. Ainoa kasvis mitä itse hampurilaisesta löytyi, oli suolaamaton karamellisoitu sipuli, mikä kivasti pehmensi kokonaisuutta ja toi kaivattua makeutta. Pekoni oli rapeaa, vaikkakin selkeästi tehty sellaisesta Maltalle tyypillisestä kinkkumaisesta selkäpekonista. Pihvin kana vaikutti tuoreelta, huolella maustetulta minkä lisäksi se oli läpikypsäksi paistettu - kuten kuuluukin.

Lisäpisteitä tippuu lisukkeista: Tylsät ranskalaiset joo, mutta tarjoiluun kuului myös oivallinen valkosipulimajoneesi sekä perinteisemmän coleslawn sijaan tarjoiltu tomaatti-relissi. Jälkimmäinen toi happamuutta mitä tuosta hampurilaisesta puuttui, ja oli samalla ihan vitun hyvää. Pyysin kylkeen myös tuoretta chiliä, mitä en saanut, mutta kuivatullakin sai jonkinlaista poltetta aikaiseksi. Tuossa hampurilaisessa ei yksinkertaisesti oo mitään tehty väärin. Kerrassaan upea kanahampurilainen - ehkä maailman paras. 

Pekonia pekonia